Maatalousyhtymä Hankonen on perunanviljelyyn ja -käsittelyyn erikoistunut kahden miehen maatalousyhtymä, jonka kotikenttä on Keski-Pohjanmaalla Himangalla. Viime kesänä Janne ja Toivo Hankonen viljelivät mukuloita noin 35 hehtaarilla. Alasta hieman vajaa puolet oli varhais- ja kesäperunaa. Lajikkeita oli viljelyssä seitsemän.
Hankosten käytössä on ollut vuosien varrella kolme Grimme SE 75-30 -nostokonetta. Uuteen on vaihdettu säännöllisesti neljän–viiden käyttövuoden jälkeen. Tällöin koneen vaihtoarvo on vielä hyvä. Toisaalta noin viiden vuoden käyttöaika on yhtymän kokemusten mukaan sellainen, ettei koneille tarvitse käytännössä tehdä muuta kuin perushuolto. Janne Hankonen muistelee, ettei kolmeen koneeseen ole tarvinnut vaihtaa yhtään laakeria!
Vuosi sitten edelliselle koneelle tuli viisi vuotta täyteen ja Hankoset alkoivat hieroa kauppoja uudesta. Merkin vaihtaminen ei Janne Hankosen mukaan käynyt mielessäkään, mutta koneen mallista sentään keskusteltiin jonkin verran. Ensiksi tilalle kaavailtiin SE 75-55 -konetta. Sellaisella nostetaan Hankosen naapurissa ja asian tuumailu päättyi johtopäätökseen, että ”viisvitonen” on liian iso.
Hankoset luottivat Grimmen osaamiseen perunakoneissa niin paljon, että tilasivat 75-40:n seuraajan, niin ikään yksirivisen Grimme SE 140:n. Sen täyttötilavuus on 4100 kilogrammaa. Kone saapui Himangalle heinäkuun loppupuolella. Se on tätä mallia ensimmäinen Suomeen myyty Grimme. Paikallinen konepaja valmisti pressukopin teräksisillä runkorakenteilla nostokoneen päälle. Hankoset valitsivat koneeseensa mahdollisimman leveän lajitteluelevaattorin. Käytännössä se tarkoittaa 76,6 senttimetriä, joka takaa 68,4 senttimetriä leveään vakiomattoon verrattuna yli kymmenen prosenttia lisää pinta-alaa. Tällä valinnalla hyvin vähälle käytölle jäävä roskamatto kaventui 360 millistä 280 milliin. Haastatteluhetkellä koneella oli nostettu MTY Hankosen perunoita noin kahdeltakymmeneltä hehtaarilta.
Janne Hankonen sanoo, että yhtymässä on oltu tyytyväisiä uuteen koneeseen. Se on toiminut odotusten mukaisesti ja osoittautunut tehokkaaksi. Hurjimmillaan konetta on vedetty huippuolosuhteissa jopa 4,5 kilometrin tuntinopeutta. Omamassaltaan viisitonnista konetta vedetään traktorilla, josta irtoaa noin 120 hevosvoimaa. Teho riittää Grimmen kuljettamiseen kovissakin nopeuksissa.
SE 140 on edeltäjämallejaan 75-30 ja 75-40 tehokkaampi ensisijaisesti siksi, että sekä ensimmäisen että toisen elevaattorimaton pinta-alat ovat suuremmat. Tehtaan suunnittelijat ovat myös panostaneet perunoiden kuoren ehjänä säilymiseen, muun muassa mattojen välisiä tasoeroja pienentämällä. Se parantaa osaltaan nostotehoa. – Yksi 140:n merkittävimmistä uudistuksista on hallintalaitteiden kokoaminen helposti käytettäviksi. Konetta voi myös hallita lajittelutason molemmilta puolilta, sillä vivut ja katkaisimet ovat liikuteltavan varren päässä, toteaa Janne Hankonen.
Toinen koneen päällä työskenteleville näkyvä uudistus on lajittelutason ergonomian parantuminen. Työskentelytilan pohja on lähes vaakasuorassa ja tilaa on jopa kuudelle hengelle.
Grimme mainostaa uutta mallia edeltäjiä vankemmalla akselistolla. Totta onkin, että hydraulisesti ohjattava akselisto on silmin nähtävästi aikaisempaa vahvempi. Akselistoon saa lisävarusteena hydraulisen kallistuksen. Akselin molemmissa päissä on 500/60-22.5-kokoiset renkaat. Raideväliä ei voi muuttaa, mutta Janne Hankosen mukaan kone on kuin tehty ainakin 75-senttimetriseen penkkiin.
SE 140 sisältää myös uutta automatiikkaa vanhaan verrattuna. Esimerkiksi valintapöytä pyörii muutaman sekunnin ajan vannaskeulan maastanoston jälkeen ja pysähtyy sitten automaattisesti. Vastaavasti valintapöytä alkaa jälleen pyöriä, kun vantaat painuvat maahan. Huolloltaan uusi kone on osoittautunut yhtä vaivattomaksi kuin edeltäjänsäkin. Rasvanipat ovat helpoissa paikoissa, eikä niiden määrä ole suuri. Rasvaprässin kanssa ei tarvitse pyöriä koneen ympärillä kuin kymmenkunta minuuttia kerrallaan, noin 10–20 nostotunnin välein.
Katso lisätietoja Grimme mallistosta>>
Teksti ja kuvat: Tuomas Rytky, Maatilan Pirkka (5/2009)